Hyllyssäni on lukemattomia kirjoja, myös neulekirjoja, joista olen kolme laittanut Huuto.nettiin: Sukkasillaan-kirja, Knitting the New Classics ja Four Seasons in Cross Stitcn. Enpähän noista ole koko niiden olemassaolon aikana mitään tehnyt, joten pois joutavat, jos joku niistä maksaa.
Puolitoista kuukautta on viime postauksesta vierähtänyt, joten on aika vähän kirjata ylös mitä on tullut tehtyä tässä välissä. Ihmeen paljon on valmista tullutkin, mutta on ollut joillain kiirekin. Vapun jälkeen kävin tunturihotellissa viikonlopun ja sinne piti saada neule valmiiksi. Edellisenä iltana ennen aamun lähtöä vielä nappeja ompelin. Kaapista löytyi viime kesänä Novitan Butterfly'stä virkattu pusero, jonka käyttämättömänä purin ja langoista tekaisin pitsineulejakun Moda 2/2007 :sta, malli 39. Lanka oli ohjeessa paksumpaa ja silmukat piti laskea ja tehdä useampikin mallitilkku, mutta silti jakusta tuli väljä. Koko höskän neuloin pyörönä, myös hihat (eikä yhtään ommeltavaa saumaa!). Puikot olisivat kyllä saaneet olla vieläkin pienemmät kuin neloset.
Sitten sukkapuolelle. Pitsisukkaa pukkasi Söderaparin verran, ruskeasta Regian Strech -langasta. Lanka on mukavan joustavaa. joten en tarvitse mitään kuminauhavirityksiä sukkien ylhäälläpitämiseksi. Ensimmäiset kärjestä aloitetut sukkani ja onnistuivat kerralla. Pitsineuleessa sattui pari kertaa virheitä, ja purkaminen oli melko hankalaa välillä. Minä kun neulon melko tiukkaa ja langan joustavuuden takia neule oli mennyt tosi tiukkaan, mutta ärräpäiden kera virheet tuli korjattua. Lankaa meni hieman yli 100 g puikoilla no 3.
Seuraavaksi tein kokeeksi itseraidoittuvasta punasävyisestä Mark & Kattens'n Clown'ista (sävy 1720) ihan perussukat kolmosen puikoilla. Varren aluksi tein latvialaisen aloituksen, joka löytyi Ullasta. Langasta tuli ihan kiva raidoitus, toisen sukan aloitin uudesta kerästä. Piti kyllä keriä vähän lankaa ennen kuin aloituskohdaksi tuli sama kuin ensimmäisessä sukassa. Onneksi raidat meni kutakuinkin kohdalleen. Tämä lienee yleinen ongelma itseraidoittuvissa langoissa, kerien raidoitus ei ala samasta kohdasta.
Sitten purin erään ehkä seitsemän vuotta sitten tekemäni puuvillaisen beigen puolipitkän neuletakin, koska saumat olivat jo vähän ratkeilleet, enkä ole viitsinyt niitä korjata. Tätä pitsineuleista takkia olen pitänyt aika ahkerasti ja pessytkin lukuisia kertoja, mutta lanka oli vielä ihan kunnollista. Neuleen purkaminen oli työlästä ja melko pölyävää hommaa, mutta lopputuloksena oli kasa erisuuruisia sisältä purkautuvia keriä. En punninnut niitä, mutta langan pitäisi riittää yhteen pikkupuseroon.
Uusimmassa Modassa 3/2007 oli muuan malli (17), jota olin katsellut usein. Pusero oli yksinkertainen, sileäneuleinen malli, jossa kivana yksityiskohtana ainaoikein-kauluksen solmitut päät. Lisäsin etukappaleeseen pitsineuleen SK:n maaliskuun numeron kansikuvaneuleesta sekä hihoihin ja puseron helmaan ainaoikein-reunukset. Neuloin koko systeemin pyöröneuleena (ilman saumoja!) ja puserosta tuli ihan passeli.
Lisäksi olen saanut valmiiksi edellisessä postauksessa mainitsemani Novitan pitsijakun, mutta se taitaa mennä jollekulle onnelliselle lahjaksi, minun ryntäilläni se näyttää vähän kummalliselta.
Nyt pitäisi ruveta kirjoittamaan jo myöhässä olevaa esseetä, mutta olen jollain ihmeellä onnistunut kadottamaan tehtävänantopaperit. Juurihan se oli viime viikolla tuossa pöydällä kasan keskivaiheilla. Onneksi muistan jotenkuten ulkoa, mitä siinä luki, ei ole dementia vielä iskenyt.
Puolitoista kuukautta on viime postauksesta vierähtänyt, joten on aika vähän kirjata ylös mitä on tullut tehtyä tässä välissä. Ihmeen paljon on valmista tullutkin, mutta on ollut joillain kiirekin. Vapun jälkeen kävin tunturihotellissa viikonlopun ja sinne piti saada neule valmiiksi. Edellisenä iltana ennen aamun lähtöä vielä nappeja ompelin. Kaapista löytyi viime kesänä Novitan Butterfly'stä virkattu pusero, jonka käyttämättömänä purin ja langoista tekaisin pitsineulejakun Moda 2/2007 :sta, malli 39. Lanka oli ohjeessa paksumpaa ja silmukat piti laskea ja tehdä useampikin mallitilkku, mutta silti jakusta tuli väljä. Koko höskän neuloin pyörönä, myös hihat (eikä yhtään ommeltavaa saumaa!). Puikot olisivat kyllä saaneet olla vieläkin pienemmät kuin neloset.
Sitten sukkapuolelle. Pitsisukkaa pukkasi Söderaparin verran, ruskeasta Regian Strech -langasta. Lanka on mukavan joustavaa. joten en tarvitse mitään kuminauhavirityksiä sukkien ylhäälläpitämiseksi. Ensimmäiset kärjestä aloitetut sukkani ja onnistuivat kerralla. Pitsineuleessa sattui pari kertaa virheitä, ja purkaminen oli melko hankalaa välillä. Minä kun neulon melko tiukkaa ja langan joustavuuden takia neule oli mennyt tosi tiukkaan, mutta ärräpäiden kera virheet tuli korjattua. Lankaa meni hieman yli 100 g puikoilla no 3.
Seuraavaksi tein kokeeksi itseraidoittuvasta punasävyisestä Mark & Kattens'n Clown'ista (sävy 1720) ihan perussukat kolmosen puikoilla. Varren aluksi tein latvialaisen aloituksen, joka löytyi Ullasta. Langasta tuli ihan kiva raidoitus, toisen sukan aloitin uudesta kerästä. Piti kyllä keriä vähän lankaa ennen kuin aloituskohdaksi tuli sama kuin ensimmäisessä sukassa. Onneksi raidat meni kutakuinkin kohdalleen. Tämä lienee yleinen ongelma itseraidoittuvissa langoissa, kerien raidoitus ei ala samasta kohdasta.
Sitten purin erään ehkä seitsemän vuotta sitten tekemäni puuvillaisen beigen puolipitkän neuletakin, koska saumat olivat jo vähän ratkeilleet, enkä ole viitsinyt niitä korjata. Tätä pitsineuleista takkia olen pitänyt aika ahkerasti ja pessytkin lukuisia kertoja, mutta lanka oli vielä ihan kunnollista. Neuleen purkaminen oli työlästä ja melko pölyävää hommaa, mutta lopputuloksena oli kasa erisuuruisia sisältä purkautuvia keriä. En punninnut niitä, mutta langan pitäisi riittää yhteen pikkupuseroon.
Uusimmassa Modassa 3/2007 oli muuan malli (17), jota olin katsellut usein. Pusero oli yksinkertainen, sileäneuleinen malli, jossa kivana yksityiskohtana ainaoikein-kauluksen solmitut päät. Lisäsin etukappaleeseen pitsineuleen SK:n maaliskuun numeron kansikuvaneuleesta sekä hihoihin ja puseron helmaan ainaoikein-reunukset. Neuloin koko systeemin pyöröneuleena (ilman saumoja!) ja puserosta tuli ihan passeli.
Lisäksi olen saanut valmiiksi edellisessä postauksessa mainitsemani Novitan pitsijakun, mutta se taitaa mennä jollekulle onnelliselle lahjaksi, minun ryntäilläni se näyttää vähän kummalliselta.
Nyt pitäisi ruveta kirjoittamaan jo myöhässä olevaa esseetä, mutta olen jollain ihmeellä onnistunut kadottamaan tehtävänantopaperit. Juurihan se oli viime viikolla tuossa pöydällä kasan keskivaiheilla. Onneksi muistan jotenkuten ulkoa, mitä siinä luki, ei ole dementia vielä iskenyt.
Kommentit
Nuo sukat ovat alkaneet kiehtoa minua netin takia, ihmiset teklevät toinen toistaan hienompia luomuksia ja villasukkafanina ne houkuttavat. Ehkä jonain päivänä minäkin etenen käsitöiden saralla sukkataitoasteelle ;)